Sivut

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Tiistai kisat käyntiin kesälomien jälkeen, hässäkkää oikein huolella !

Kesälomat on lusittu ja seuran tiistaikisat pyörähtävä taas käyntiin. Miehistössä itseni lisäksi tänään Ahosen Janne. Tuuliennuste lupaili 5-6 metrin tuulia lounaasta, jotka hiipuisivat kisan mittaan. Valitsin keulille I-genoan. Pitkin päivää mietiskelin, tulisiko kisassa käyttää myös spinnua. Keli ainakin olisi mitä mainioin siihen hommaan. Toki käsipareja olisi hyvä olla enemmän. Spinnuvarustus viriteltiin kuitenkin valmiiksi, sillä halusin lisää kokemusta sen käytöstä. Muutaman kerran kesän aikana sitä oli kyllä käytetty, eikä mitään hässäkkää oikeastaan ole ollut.

Kisassa oli mukana tutut veneet Vahtis,  Aida, Merife ja Manuelle. Startti missattiin n. 10 sekuntia ja matkaan päästiin ihan mukavasti. Yhdellä halssilla ei kuitenkaan ensimmäsielle kiertopoijulle päästy vaan jouduimme tekemään yhden vendan.

Heti kiertopoijun jälkeen kännyttäessä myötis-osuudelle ryhdyin virittelemään spinnun nostoa. Siinähän menikin sitten kaikki pieleen... Skuuttiköysi oli jostain käsittämättömästä syystä vedetty mantookin kaiteen välistä ja vaati selvittelyä ennenkuin purje saatiin vetoon, itse virittelin. Onneksi tuulta oli niin vähän, että genoan suojassa skuuttikulmaa jaksoi pitää käsin sen aikaa paikallaan, kunnes skuutti saatiin vedettyä oikeasta välistä. Gaija kiertyi puomin noustessa pystyyn sen ympärille, joka vaikeutti spinnun säätämistä ja laskua olennaisesti.

Jostain oli lukenut, että kevyellä kelillä alagaija ei olisi välttämätön. No, kun purje lepatteli siellä täällä, nousi spinnupuomi pari kertaa pystyyn, mikä tietysti toi purjeeseen hillittömän pussin, eikä sillä ollut mitään saumaa saavuttaa oikeaa muotoaan. Spinnun nostin oli hässäkässä jäänyt laittamatta kunnolla kiinni, joten sekin aukesi. Taas oli purje missä sattuu ja puomi nousi uudestaan pystyyn. Näitä selvitellessäni meidän jälkeen lähteneet veneet saavuttivat meidät lähes kokonaan, kunnes kaikki saatiin selväksi ja spinnu vetoon. Jossain kohtaa olin saanut peukalooni haavan, joka vuosi melkoisesti verta. Sekin piti paikata, ennenkuin saatiin taas 2 käsiparia  hoitamaan purjehdusta. Kun spinnu saatiin asettumaan, alkoi eroa takanatuleviin muodostua. Spinnupuomi, spinnu, kansi ja sitloda, kaikki veressä. Nyt seilattiin verenmaku suussa :)

Kryssiosuudella sekä Aida, että Merife tulivat kumpikin ohi. Olimme joukon viimeisiä ja eroa tuli koko ajan lisää. Manuelle ohiteltiin kyllä, mutta se onkin huomattavasti hitaampi vene. Loppukisa meni kruisaillessa rauhakseen ja harjoittelun piikkiin. Takasuoralla päätimme nostaa spinnun uudestaan aiemmista virheistä oppineina. Nyt meni sekä nosto, että lasku mukavasti. Nosto onnistui hienosti suoraan luukusta.

Tässä kisassa saimme reitin ajamiseen kulumaan melkein 2 tuntia, vaikka keli oli oikeastaan mitä mainioin. Huomionarvoista oli myös se, että kryssiessä täytyy huolella tarkkailla myös veneen nopeutta. Todennäköisesti meidän hitaus johtui siitä, että ajoimme venettä liian ylös tuuleen. Vauhti ainakin viittaisi siihen. Spinnun vetäessä menimme kivasti.

Opettevainen ja mukava reissu, vaikkei totuttua menestystä tänään tullutkaan. Maalissa kolmantena. Keli oli mitä parhain.

Rantautuessamme mantookin kaiteelle istahti mitään pelkäämätön haarapääsky.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti