Sivut

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Seurojen kaivattua yhteistyötä

Olin pari viikkoa sitten saanut venekerholtani Meritieltä kutsun ylimääräiseen kokoukseen, jossa olisi tarkoitus esitellä Espoolaisten venekerhojen yhteistyömalli.

Päivä ennen kokousta tein päätöksen mennä mukaan kokoukseen. Otin poikani mukaan tutustumaan toimintaan.

Ehdotus oli siis se, että Espoon pursiseura ja Meritie ryhtyisivät yhteistyöhön, jossa kumpikin voisi käyttää toistensa saaripaikkoja. Syy tähän on  se, että molempien seurojen kohteet ovat tosi vähäisellä käytöllä poislukien juhannus. Kuulosti mielestäni hyvältä.

Espoon pursiseura oli näyttänyt jo kokeilulle vihreää valoa ja nyt olisi meidän vuoro päättää lähdetäänkö hommaa edistämään.

Asia esiteltiin, eikä vastustusta tullut keneltäkään. Hommaa siis eteenpäin !! Kerrankin joku juttu menee oikeaan suuntaan, eikä vaan keskitytä omaan napaan tuijotteluun.

Tämä sopii meidän perheelle erinomaisesti, koska oman seuramme paikka Inkoossa on meidän lyhyille purjuehduksille melko kaukana. Epsin paikka (Epsnääs) taas on n. 1 h 30 min matkan päästä kotisatamastamme, joten sinne ehtii vaikka töiden jälkeen illaksi visiitille. Yksi kohde lisää lähisaaristossamme !! YES !

torstai 12. huhtikuuta 2018

Kausi lähenee alkuaan

Aurinko on jo mukavasti alkanut lämmittää ilmaa, mutta meri on vielä paksussa jäässä rannikolta. Pääsiäinen vietettiin perheen kanssa Kuusamossa, missä lunta oli melkein 70 cm. Kelit olivat paikallisen naapurin mukaan olleet koko ajan pakkasella marraskuusta asti. Hän vannoi, etteivät tiet hetkessä pehmenisi.

Kävi kuitenkin niin, että lähtöaamua edeltävä yö oli 4 astetta plussan puolella j vettäkin satoi tauotta. Tiet pehmenivät yhdessä yössä niin paljon, että mökin pihasta oli vaikeuksia päästä pois. Sutien ja puskien se kuitenkin onnistui.

Espoossa keli olikin Pääsiäisen jäkeisenä viikonloppuna jo varsin kesäinen ja päätin lähteä veneelle poistamaan pressuja. Satamassa oli kova kuhina ja kaikki tietysti hyvällä tuulella, koska kesän merkkejä oli jo paljon ilmassa.

Peitteitä poistaessani ylitseni lenteli naurolokkeja, kurkia, hanhia ja töyhtöhyyppiä. Ne tuskin ovat väärässä kesän tulon suhteen.

Ennen laskua täytyy normaaleiden rutiinien lisäksi vaihtaa vetolaitteen öljyt ja tilkitä ankkuriboxissa oleva huoltoluukku.

Kyllä lämmittää mieltä päästä taas venehommiin.









lauantai 14. lokakuuta 2017

Veneen nosto

Tänään olisi vuorossa veneen nostaminen. Öljyt ja suodattimet oli vaihdettu jo edellisenä viikonloppuna ja tänään olisi vuorossa nosto, pohjan pesu ja glykolien ajaminen. 

Lähdimme aamusta perheen kanssa Omenaan käymään ja matkalla kävin pistämässä lämmöt päälle veneellä sekä akut lataukseen. 

Omppureissun jälkeen perhe tiputti minut rantaan ja aloin valmistelemaan nostoa. Löysäsin vantit niin löysälle kun uskalsin ja keräilin kamoja paikalleen. 

Avuksi lupautunut Petteri tuli paikalle sovitusti tunti ennen H-hetkeä. Nautimme yhdet oluet veneellä ja ajelimme veneen nostopaikalle. Hannakin ehti paikalle nostoajankohdaksi ja toi tulessaan minulle yhden hampurilaisen, jonka söin kolmella haukulla kylmänä. Karttunen oli sovittuun aikaan paikalla ja koko nosto meni erittäin mukavasti. Sillä aikaa kun minä näytin Karttuselle pukin paikkaa, olivat Hanna ja Petteri jo kantaneet maston paikalleen ja irroittaneet Windexinkin. Tehokasta.

Petteri pesi painepesurilla pohjaa ja me Hannan kanssa ajeltiin glykolit koneeseen. Keli oli tosi märkä, eikä loppuja talvivalmisteluja viitsitty jäädä tekemään. Kuivukoot siinä nyt rauhassa, muilla hommilla ei olekaan enää kiire.

Koko homma paketissa noin puolessatoista tunnissa. Alkaa sujumaan !












lauantai 30. syyskuuta 2017

Kauden 2017 viimeinen purjehdus

Kausi lähenee loppuaan, mutta vielä aukesi mahdollisuus lähteä yhden yön mittaiselle reissulle. Kohteeksi valikoitiin tuttu ja turvallinen Sakkeli, koska sauna kolealla kelillä olisi todella tervetullut ohjelmanumero illaksi.

Reissussa tällä kertaa yksinään, joskin saisin illaksi seuraa kaimasta, sekä Jannesta, joka tulisi yöpymään poikansa kanssa omilla veneillään.

Ennen reissuun lähtöä kävin ruokakaupassa hakemassa hieman evästä, sekä Alkosta pullu punkkua lämmikkeeksi. Sitten vielä Miisan matsia katsomaan Espoonlahteen, jonka jälkeen suuntasin rantaan.

Pistin keulille itseskuuttavan fokan ja lähdin liikkeelle. Purjeet ylös Epsin edessä ja siitä rauhallisesti kryssien kohti Sakkelia. Vene kulki mukavasti haluttuun suuntaan, koska tuuli kävi idän suunnalta. Nautiskelin rauhallisesta menosta ja suuntasin Sakkelia kohti vasta Stora Härrön jälkeen.

Sakkeli satamassa ei ollut yhtäkään venettä, joten rantautumisesta täytyisi suoriutua itsekseen. Sehän sujui jo mukavasti. Pakkailin purjeet ja keittelin rantautumiskahvit. Paistelin vielä hyväksi havaitut nakkicroisantit lounaaksi. Reilu tunti oman rantautumiseni jälkeen saapui myös kaima Novallansa. Höpöteltiin mukavia ja nautittiin punaviinistä hiljaisessa satamassa.

Juuri ennen pimeän laskeutumista myös Janne ja Aaron saapuivat satamaan. Tämän jälkeen ryhdyimme saunan lämmitykseen. Vielä tarkeni käydä uimassakin ihan mukavasti.

Saunan jälkeen teimme tulet rannan grilliin ja paistettiin makkaroita+grillikylkeä päivälliseksi. Syömisen jälkeen vetäydyimme Jannen veneeseen pitämään levyraatia, jossa jokainen vuorollansa valitsi soitettavan biisin ja muut sitä sitten arvailemaan. Hauskaa oli.

Heräsin aamulla Jannen tepasteluun veneeni kannella. Janne kutsui veneeseensä aamupalalle. Nyt olisi kuulemma aika syödä veneen muonavarastot tyhjiksi. Kaikenlaista evästä sieltä löytyikin.

Aamupalan jälkeen irroittelimme kaikki köytemme ja suuntasimme kotiin. Itse nostelin purjeet Kytön edustalla ja nautiskelin kevyessä kelissä purjehduksesta melkein kotisatamaan saakka.

Tiistaina olisi vielä tarkoitus mennä kisaporukan kanssa purjehtimaan ja sen jälkeen grillaamaan. Omalla veneellä osallistumisen jätin kuitenkin väliin ja kävin maanantaina ottamassa isopurjeen pois puomilta, sillä sääennusteen mukaan nyt alkaisivat syystuulet ja vesisateet. Nostoajankohdasta ei vielä ole kuitenkaan tietoa. Öljyt ja suodattimet meinasin ennen nostoa vielä vaihdella.









tiistai 26. syyskuuta 2017

Viimeinen osakilpailu tiistaikisoissa 26.9

Edessä viimeinen tiistaikisa missä meidän jengillä olisi mahdollisuus jopa kokonaiskisan voittoon. Keliä oli luvattu 5 m/s ja sen verran rannassa varmaan tuulikin. I Genoalla liikkeelle siis.

Tilanne ennen viimeistä kisaa oli todella kutkuttava. Johtomme oli 4 pistettä ja laskeskelin etukäteen, että mikäli Aidan ja meidän väliin ei tulisi kolmea venettä enempää, olisimme jaetulla 1. sijalla.

Tuuli oli kisapäivänä suoraan idästä, mikä tarkoitti alkuun kryssimistä ja lopussa spinnuttelua. Mukana illan kisoissa oli 4 venettä (Merinna, Aida, Merife ja me). Käytössä oli lyhennetty rata, eli lehtisaaren vihreältä käännyttäisiin takaisin ja maali olisi Suomenojan sataman edessä. Kisamiehistössä tänään itseni lisäksi Jonne, Janne ja Hakalan Mikko.

Startti sujui mukavasti, mutta Aida ja Merife kummatkin saavuttivat meitä kevyessä tuulessa kryssittäessä ja menivät ohi jo Eps:n edessä olevalla puna-vihreällä portilla. Pystyimme kuitenkin ehkä hieman jopa saavuttamaan heitä, kun pääsimme väljemmille vesille, jossa tuuli hieman nousi.

Lehtisaaren vihreällä olimme kolmantena ja takana oli enää Merinna, joka olikin lähtenyt paljon myöhemmin LYS-lukunsa takia. Tässä kohtaa saimme spinnun vihdoin käyttöön ja rupesimme hienosti saavuttamaan sekä Aidaa, että Merifeä. Näytti siltä, että ohitukseen ei tulisi menemään kauaa aikaa. Takaisin spinnutellessamme ahnehdimme turhaan yhden viittojen välin, missä kulma spinnulle oli aavistuksen liikaa. Olisi ehdottomasti kannattanut ottaa spinnu pois ja mennä tuo väli Genoalla. Merife ja Aida tekivät tässä meihin lisää eroa n. 50 metriä. Siinä sählätessämme myös Merinna meni menojaan.

Suunnan taas muututtua suotuisammaksi saimme spinnun kunnolla vetämään ja ero Aidaan ja Merifeen alkoi kaventua nopeasti. Ennen viimeistä kiertomerkkiä olimme parin metrin erolla ohittaneet Merifen, mutta spinnun lasku jäi liian myöhäiseksi, emmekä päässeet kääntämään Merifen eteen, jolloin meillä olisi ollut mahdollisuus pysyä tuulen ylapuolella ja tulla kisoissa kolmanneksi. Tässä kisassa maalissa siis viimeisenä.

Kisan jälkeen muut veneet tulivat onnittelemaan kokonaiskisan voitosta, vaikka itse olin sitä mieltä että tällä järjestyksellä olisimme Aidan kanssa tasapisteissä.

Torstaina tulokset sitten vihdoin julkaistiin ja niinhän siinä kävi, että kun 8 parasta kisaa ainoastaan lasketaan, olimme lopputuloksissa tasoissa Aidan kanssa.

Hieno kausi kokonaisuudessaan ! Ensi kaudelle on suunnitelmissa osallistua muihinkin kisoihin ja toivottavasti pääsisi mukaan kisaamaan myös muilla veneillä paljon.

Tästä reissusta ei ole yhtään kuvaa, sen verran jännää oli...


sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Sunnuntaipurjehdus

Olimme rouvan kanssa juhlimassa hänen serkkujensa 40+40 synttäreitä Turussa. Tanssijalka vipatti melko myöhään ja sunnuntaina kotiin palatessamme oli havaittavissa melkoista univelkaa.

Hetken mielijohteesta päätimme lähteä iltapurjehdukselle tuulettumaan. Eero sai puhuttua Bennyn kaveriksi, eli kaikki hyvin senkin puolesta.

Keliä oli ihan mukavasti, joten arvelin fokan olevan ok valinta keulille. Lähdimme tiistaikisoista tuttua reittiä seilaamaan kohti aavaa. Tarkoituksena oli kiertää vain Miessaari ja tulla sitten kotiin saunomaan.

Tuuli oli tosi puuskittaista ja kallistelua tuli puuskien myötä reilusti. Rouva ei niistä ole niin kauhean mielissään, joten yritin parhaani mukaan latistella purjeita ja ennakoida puuskat levangilla. Jonkun kerran onnistuinkin. Avomeren tullessa näkyviin alkoi myös aallokko kasvaa. Parit hyvät pärskeet saatiin kasvoillemme. Päästyämme Miessaaren kiertoon, loppui aallokkokin pian ja meno rauhoittui mukavaksi. Nyt alkoi vaimollekin jo maistua meno.

Miessaaren selkä päästiin kulkemaan hyvissä avotuulissa ja vauhtia taisi parhaillaan olla melkein 7 solmua. Vaimo pärjäsi hienosti pinnassa, vaikka meno myötäaallokkoon olikin melkoista kiemurtelua.

Vasikkasaaren salmi tultiin reilussa myötätuulessa melkein 6 solmun vauhtia. Kipparin oli pakko tarkistaa vedenkorkeus ennen reittivalintaa, sillä kaikumme näyttää normivedelläkin pahimmillaan 0,2 metriä vettä kölin alla. Hyvin siitä kuitenkin päästiin läpi. Satamaan surffailtiin pelkällä isolla, joka otettiin alas vasta aivan laiturin vieressä.

Ihan piristävä reissu ja hyvä happihoito. Seuraavaksi viimeisiin tiistaikisoihin !


tiistai 19. syyskuuta 2017

Tiistaikisat 19.9

Kisapäivänä tuuli vielä jonkun verran käydessäni työasioissa Helsingissä päivällä. Tuuli kuitenkin osoitti hyytymisen merkkejä kellon lähestyessä kuutta.

Kisamiehistönä tänään minä, Jonne, Hakalan Mikko ja Marko. Sovittiin että näemme rannassa vähän aiemmin tänään, että ehdimme testailla trimmejä kevyeen keliin. Puoli tuntia ennen lähtöä olimmekin lähtöalueella nostelemassa purjeita.

Tuulta oli ehkä 2 m/s ja spinnukin nostettiin ihan vaan nähdäkseen jaksaako tuuli kannatella spinnua normaaleilla skuuteilla vai pitääkö turvautua Bilteman polyesteri-skuutteihin. Kyllä spinnu jaksoi lentää, kunnes tuuli loppui kokonaan ja spinnukin putosi. Pitkä ilta tiedossa.

Ajelimme koneella lähtölinjalle, jolloin tuuli osoitti jo piristymisen merkkejä. Pikkuhiljaa muutkin kisaajat valuivat lähtöalueelle. Veneitä olisi illan kisassa 5 mukana.

Tuuli oli tänään koillisesta, joka on kyllä tosi harvinaista. Spinnulähtö siis ohjelmassa, mikä menikin kohtuullisesti. Ensimmäinen halssi mentiin osin spinnulla ja tuulen kääntyessä saaren takaa vaihtui kryssiksi ja spinnu piti ottaa alas. Siitä sitten kryssimällä kohti Epsin edessä olevaa kiertopoijua. Tämän jälkeen taas spinnu ylös. Aida meni menojaan, mutta Merifeen eroa ei juuri saatu. Spinnukulma oli aika tiukka.

Vaikka käytössä oli lyhennetty rata, jouduttiin taaimmainen punainen käydä kiertämässä, koska Aida ehti juuri ja juuri Lehtisaaren vihreälle ennen klo 19. Se pätkä päästiinkin spinnulla ja eroa Merifeen tuli mukavasti. Merinna (Elan 331) tuli kyllä ohi, mutta eroa ei spinnupätkällä juuri tullut enempää.

Kryssiosuudella Merinna ja Aida karkasivat. Alkoi olla aika selvää, että sijoituksemme olisi tänään 3. Tuulta pitäisi kuitenkin riittää Eps:n edessä olevalle puna-vihreälle portille asti. Sitäkin loppumetreillä jännitettiin.

Sijoitus lopulta 3. Sekä eteen- että taaksepäin oli reilusti eroa seuraaviin.

Vielä 1 virallinen ja 1 epävirallinen tiistis jäljellä. Sitten vene talviteloille. 1 yöpyminen kuitenkin tavoitteena ennen telakointia. Mukana myös snadi clippi videota menosta !