Sivut

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Yksinpurjehdus ja lyhyt iltapurjehdus vaimon kanssa, ongelmia rantautumisessa

Päätin hetken mielijohteesta lähteä yksinäni ensimmäistä kertaa purjehtimaan. Keli oli mainio n. 5 m/s, joka sopi erinomaisesti. En sen kummemmin suunnitellut lähdön manooverejä, vaan valmistelin purjeet ym. ihan normaalisti, pistin koneen käymään ja lähdin irroittelemaan keulaa. Kun sain köydet irti, lähti vene voimakkaasti kääntymään poikittain ruudussa. Viereinen vene ei ollut paikalla, joten aivan poikittain oltiin ruudussa. Pääsin kuitenkin liikkeelle ja itse purjehdus sujui mallikkaasti. Purjeiden nosto ja lasku on tällä veneellä tosi helppoa yksinkin. Autopilotiltakaan ei tarvittu apuja. Yksinpurjehduksen rantautuminen meni kai kohtuullisesti, mutta poijuköyden sotkeutumattomuus pelastusrenkaisiin ym. on varmistettava huolella. Nytkin meinasi takerrella.

Viikonlopun sunnuntaina tyttöjen ollessa matkalla, tarjoutui naapurimme ottamaan poitsumme pariksi tunniksi hoitoon. Tarjoutui siis mahdollisuus lähteä vaimon kanssa kahdestaan purjehtimaan. Sovimme, että pidetään reissu lyhyenä kuitekin. Tuulta oli melko paljon satamamme normaaliolosuhteisiin nähden, mutta lähteminen rannasta onnistui silti ihan mukavasti.

Purjehdimme n. puolitoista tuntia satamamme lähivesillä ja testasimme erilaisia säätöjä, että kallistus saatiin minimoitua. Vauhtia oli parhaimmillaan n. 7 solmun verran. Vastaantulevista ja muista purjehtioista suurin osa oli liikkeellä joko pelkällä isolla tai pelkällä Genoalla.

Rantaan tullessa sama poikittain kääntyminen toistui ja tämä jäi häiritsemään itseäni suunnattomasti. Miksi vene kääntyy niin voimakkaasti, vaikkei tuulta ollut sen enempää.

Asia jäi sen verran vaivaamaan, että päätin sen selvittää nyt tai myöhemmin. Aikaisemmissa lähdöissäni/rantautumisissani ei vastaavaa ole ollut.

Tämänhetkinen päätelmäni on se, että köysi poijuun on lähdössä ollut niin kireä, että kääntyminen johtui siitä. Toisella kertaa taas rantautumisessa on poijuköysi alkanut kiristämään veneen menoa liian aikaisin ja kun veto tulee vain yhteen kulmaan on veneen kääntyminen ollut väistämätöntä. Ilmeisesti rantautumisessa poijuköyden on annettava olla kohtuu löysällä siihen asti, että keula on saatu kiinni. Lähdettäessä taas poijuköyttä on löystettävä ennen keulan irroittamista. Näin sen täytyy olla......





Tässä mennään solona espoon edustalla. Yritin saada samaan kuvaan Ison Vasikkasaaren lähistöllä lennellyttä merikotkaa, mutten osunut.



keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Kesäloman loppurutistus, Kaunissaari ja Pokemonpitoinen Suomenlinna.


Kesäloma läheni loppuaan ja lähdimme vanhimman ja nuorimmaisen kanssa parin yön reissuun kohti itää. Ensimmäisenä kohteena oli Sipoon Kaunissaari, jonne pääsimme mukavassa sivumyötäisessä mukavaa vauhtia. Tällä miehistöllä en kuitenkaan spinnua lähtenyt virittelemään, vaikka paikka olisi ollutkin.

Kaunissaari oli muuttunut mielesäni melkoisesti viimeisen 10 vuoden aikana, sen verran on edellisestä visiitistä. Maanantai sattui vielä olemaan se kaikkien huonoin päivä palveluiden osalta. Saunat eivät lämpiäisi, ravintola olisi kiinni, eikä kauppavenekään vierailisi saarella. Onneksi ruokaa ja juomaa oli varattu riittävästi mukaan.

Heti saareen saavuttuamme teimme pikaisen kierroksen etsiessämme paikkaa mihin satamamaksun (13 €) voisi maksaa. Eipä löytynyt. Infopisteen ikkunassa oli kuitenkin puhelinnumero, johon soitettuamme kuulimme, että maksu kerättäisiin jos ehdittäisiin... Ilta meni mukavasti veneellä kokkailleen ja chillaillen. Eero pilkki, sekä onki ahkerasti ja sai melko likaisesta satama-altaasta (jossa vesi ei juurikaan pääse vaihtumaan) pari särkeä ja yhden ahvenen. Sorsat olivat varsin uskaliaita ja saivat syödäkseen meiltä jääneet pizzanpalat.

Loppuillasta päätimme vielä lähteä kävelylle ja taisimmekin kävellä melkein koko saaren ympäri. Pitä-aikaisia telttailijoita oli saarella paljon ja ihmettelimme moista asumismuotoa ihan tosissaan. Hyttysiä täytyi olla ja paljon, sellaisiin pusikkoihin teltat oli pystytetty. Tullessamme takaisin veneelle oli satamamaksujen keruu käynnissä ja pääsimme rahoistamme.

Aamu valkeni kirkkaana ja täysin tuulettomana, mutta päätimme alkuperäisen suunnitelmamme mukaisesti suunnata Suomenlinnaan, jonne ajattelin olevan viisasta päätyä ajoissa.

Koneella puksuteltiin koko matka ja nautiskelimme auringonpaisteesta. Autopilotin ohjatessa meitä kohti määränpäätä jäi aikaa nautiskella maisemista ja lisätä aurinkorasvaa.

Suomenlinnan satamaan päästyämme oli satama jo aivan täysi, eikä vapaita paikkoja juurikaan ollut. Vaihtuvuutta kuitenkin oli ja taisivat kaikki lopulta paikan saadakin.

Suomenlinnassa kävimme tutustumassa sukellusvene Vesikkoon, Sotamuseoon, kaikkiin mahdollisiin luoliin, tykkeihin, Suomenlinnan Panimoon ja Siwaan. Matkalla metsästettiin tietysti Pokemoneja. Ruokaa oli veneessä edelleen riittävästi, emmekä joutuneet turvautumaan ravintolapalveluihin. Eeron kanssa kävimme illalla miestensaunassa, jonka jälkeen mentiin vielä katsomaan rantatörmäitä ja niiden tykkejä. TArkoitus oli ehtiä nauttimaan jotkut virvokkeet Valimon ravintolaankin, mutta siitä myöhästyttiin nipinnapin. Eero sai pilkillään tosi komeita ahvenia veneestä kalastellen. Päästettiin kuitenkin kaikki takaisin kasvamaan.

Aamu valkeni taas upeana ja nukuimme meidän mittapuussa tosi pitkään, eli klo 9:00 asti. Syötiin aamupala rauhassa ja pistettiin paikkoja veneessä kuntoon. Kastetta on jo tosi paljon yöaikaan, joten kansi menee hurjan näköiseksi kun ihmiset kulkevat edestakaisin. Ilma oli niin lämmin ja vesi puhtaan näköistä, että koko porukka meni uimaankin. Eero ensimmäistä kertaa uimassa pelastusliiveillä. Silloin älysin tilaisuuden tulleen ja vetäisin sukelluslasit päähäni ja ryhdyin puhdistamaan veneen pohjaa levästä. Ei sinne paljoa ollut tarttunutkaan, mutta kaikki turha on hyvä saada pois ennen tiistaikisojen alkua.

Juuri ennen kotiinlähtöä Suomenlinnaan tuli vaimoni sisko perheineen, jotka kävivät myös ensi kertaa tutustumassa veneeseemme. Pian heidän visittinsä jälkeen päätettiin lähteä kotimatkalle. Heti Suomenlinnan salmesta päästyämme nostimme purjeet ja seilasimme kotisatamaamme. Mukava tuuli tarjosi hyvät kyydit perille asti. Melkki ja Pihlajasaari kierrettiin ulkokautta. Lapset tasasivat kulkua laitaläskeinä :)



 Sorsien ruokintaa Kaunissaaressa
 Kalassa Kaunissaaressa


 Parkissa Suomenlinnassa

 Sukellusvene Vesikko

Suokin tunneleissa

Pokemonjahtia Suomenlinnassa







Pohja puhtaaksi

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Miehistö vaihtuu ja matka jatkuu

Lähdimme vaimon ja kahden nuorimman kanssa lauantaina kohti Lähteelää. Tuulta ei koko päivänä ollut riittävästi purjeiden nostamiseksi ja niinpä koko matka mentiin koneella. Reitiksi valittiin puutarhaväylä, että edes maisemissa olisi jotain katsottavaa. Tilaa satamassa oli mukavasti, mutta pitkälle iltaan tulijoita kuitenkin riitti. Kioskilta saatiin jätskiä ja virvokkeita. Eero Pilkki ja haavikalasteli ahkerasti saaden muutaman komean ahvenen. Aamulla marssimme koneella viereiseen Porkkala Marinaan, josta jatkaisin matkaa Ystäväni Petterin kanssa.

Suuntana olisi Inkoon Jakobshamnin vieressä Örrholmenissa sijaitseva Nybergin Kimmon möksä. Porkkalan selkä ylitettiin koneella ja annettiin Simradin styyrata. Viimeiset 5 mailia päästiin kuitenkin purjeilla ja Vahtis pistettiin ankkurin turvin kiinni vanhaan laituriin. Illalla päästiin isäntäperheen kanssa käymään Jakobshamnissa, jossa siemailimme maistuvat Aperol Spitzerit. Illalla vielä syötiin ja sanottiin kunnolla. Nuotiokin viritettiin vielä mukavan päivän päätteeksi.

Seuraava aamu valkeni kauniina ja isänä kattoi meille hulppean aamupalan rantakalliolle. Köydet irti ja uudestaan Porkkalan selän ylitykseen. Tietoa määränpäästä ei vielä ollut, kun ei ollut tuultaan. Tuuli kuitenkin nousi jossain kohtaa sen verran, että päätin nostaa purjeet. Muutama minuutti päästiin n.  4 solmun vauhtia, kunnes tuuli taas loppui kokonaan. Genoa alas ja kone käyntiin. 15 minuuttia ajettuamme koneella+isolla alkoi tuuli taas heräillä ja kone sammutettiin. Meidät ohitti jonkun ajan kuluttua c/r30 vene, joka oli minulle kova paikka 😉. Hetken kärvisteltyäni päätin nostaa spinnun, vaikka tuuli tulikin Tässä kohtaa suoraan sivulta. Äskeinen ohittaja saatiin hetkessä kiinni ja vauhtia oli mukavat 6 solmua äskeisen n. 4 solmun sijaan.

Nyt kun homma sujui mukavasti, päätettiin ajella spinnulla kotiin asti. Loppumetreillä tapahtui jotain ja spinnu oli rintsikoilla etuvantin ympärillä. Huomenna matka jatkuisi Eeron ja Maijun kanssa jonnekin...







torstai 14. heinäkuuta 2016

Päiväpurjehdus no 2.

Kelin jatkuessa hyvänä, päätin lähteä päiväpurjehdukselle eilisen tapaan, mutta nyt matkaan lupautuivat Petterin tytöt Liina ja Seela, joilla ei kummallakaan  juurikaan ollut aiempaa kokemusta purjeilla menemisestä.

Tuulta oli eilisen tapaan reippaasti ja kryssimme komeasti kohti Kytön selkää. Selältä puikkasimme kuitenkin kohti Pentalaa. Sieltä sisäväylää myöten Isoon Vasikkasaareen syömään lounasta. Kiva retki taas !


keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Pikainen päiväpurjehdus Melkin ympäri

Reipasta tuulta ja aallokkoa tarjolla parin tunnin päiväpurjehdukselle. Maiju veneilee Hangon suunnalla ja Hanna ja Miisa ovat Hesacupissa. Reissussa mukana Eero ja Petteri.

Kierrettiin Melkki myötäpäivään. Vauhtia ja pärskeitä riitti. Huomenna lisää !!


tiistai 12. heinäkuuta 2016

Melkein koko perhe retkellä Pentalassa

Olimme sopineet lähtevämme kimpassa reissuun kaveriperheemme Ahosten kanssa. Heillä oli myös uusi vene tälle kaudelle, joka tuotiin aina Kuopiosta asti Espooseen.

Retkikohteeksi valittiin Sakkelin saarikohde Pentalan eteläkärjessä. Matkaan lähdettiin heti lauantai-aamuna. Tuulta oli mukavasti tarjolla ja pääsimme koko matkan mukavasti purjeilla.

Paikka osoittautui tosi mukavaksi ja laituriin mahtui hienosti. Kohteesta löytyi wc:t, sauna, grillipaikka, pari laituria.

Päivä mani mukavasti satamassa ilman ollessa tosi mahtava. Koiramme Jedi oli mukana ensimmäistä kertaa yön yli reissulla. Hiukan levottomasti hän vahti kaikkia kulkioita ja oli huolissaan uivista lapsista. Meillä oli lapsista mukana Miisa ja Eero, joille kummallekin löytyi samanikäistä seuraa Ahosten perheestä. Illalla teimme reissun upealle luonnon hiekkarannalle, jonne oli ehkä 2 km matkaa. Iso saari siis kyseessä.

Saunan jälkeen grillailimme nuotipaikalla makkaraa ja muita herkkuja ja nautimme mukavasta kesäillasta virvokkeita nauttien. Pojat kävivät soutelemassa kumiveneellä ja kalastelivat haaveilla ja pilkeillä laiturilta.

Upea paikka, täytyy alkaa selvittämään, josko luottamustoimeni koulun johtokunnassa oikeuttaisi myös jäsenyyteen Sakkelissa.

Kotimatkalla lähdettiin heti aamusta, näkyvyyttä ei ollut juuri mitään ja ilman plotteria olisi ollut tosi hankala mennä. Koneella koko matka, muu perhe pysytteli koko matkan sisätiloissa.