Tiistaikisat 30.5, voitto !

Mieto 2-4 m/s tuuli, joka tuli tavallisesta poiketen kaakon suunnalta. Kisoissa mukana ainoastaan 2 venettä. Vahtis ja Merife. Itse olin kisassa tällä kertaa yksinäni liikkeellä. Yritin Facebookissakin houkutella kavereita mukaan, mutta illalle ennustettu sade taisi karsia kiinnostuneet.

Hyvä kisa, parhaillaan Merife kävi n. 30 metrin päässä, maalissa eroa oli n. 50 metriä. Kauden toinen kisa ja toinen voitto. Myötätuuliosuudella Finnflyer oli virsikirjalla huomattavasti Fe83:sta nopeampi. Kisan puolessa välissä se sadekin alkoi, muttei oikeastaan haitannut menoa ollenkaan. Kaupan kautta kotiin. I-genoakin on tosi helposti hoidettavissa yksinään. Vendoissa yksinään mennessä on vielä hiomista, mutta hyvin alkoi jo kulkea.

Yksinään kisatessa ilman spinnua saan LYS-hyvitystä jo melko paljon. Lähtöaika tasan klo 18.00 vrt. 18.03.57 (spinnulla ja miehistöllä)

Otin Genoan kotiin kuivumaan, kivasti täyttää koko makkarin :)

Iltapurjehdus kaverin kanssa

Lyhyt iltapurjehdus Pasin kanssa, jolla oli tarkoitus käydä Sakkelissa kääntymässä. Pasi ei ole koskaan purjehtinut aiemmin, joten kokemus hänelle uusi. Pääsimmekin mukavasti kryssimään aina Gåsgrundetilla saakka, missä tuuli sitten lopahtikin kokonaan. Aikamme lilluttuamme päätimme luovuttaa ja ajelimme koneella Stora Härrön luokse, jossa kelloon vilkaistuani päätin jättää Sakkelin näyttämisen toiseen kertaan ja suuntasimme kohti Suomenojaa.

Koneella ajelua kotiin saakka, mutta ilma lämpeni iltaa kohti tosi kivasti ja reissu oli tosi nukava.

Illalla käytiin vielä Mallaskaskessa pizzalla. Aanulla olisi tarkoitus lähteä polkemaan Aulanko Mtb Hannan ja Pasin kanssa.

Tiistaikisat käyntiin, voitto !

Kesän ensimmäiset tiistaikisat tänään. Sain vanhan kaverini Hakalan Mikon houkuteltua mukaan. Ehdittiin 20 min tutustua keliin ennen starttia. Melko navakkaa oli keli ja jälkeinpäin kuulin, että oli puhsltanut n. 8m/s.

Osallistjjia ei ekassa kisassa ollut kuin me ja Merifen (Fe83) naiset. Heillä oli joku pieni hässäkkä startissa, josta myöhästyivät vähän. Meidän startti onnistui ihan ok, joskin joku kalastajien pyydys oli suoraan meidän valitsemalla ajolinjalla. 1 ylimääräinen venda tehtiin ennen ensimmäistä kiertopoijua. Sen kierrettyämme aloimme virittelemään spinnua seuraavalle halssille. Hieman aikaa guhraantui, mutta saapuamme spinnun ylös alkoi eroa Merifeen tulla oikein huolella. Spinnun lasku meni myös pitkäksi js joiduimme ajamaan aika paljon kiertopoijun ohi. Sieltä aloitimme kuitenkin tiukan kryssimisen kohti aavaa. Stora Bodön kiertomerkin jälkeen alkoi taas myötätuuliosuus, mutta tuulta ja vauhtia oli sen verran reilusti ilam spinnuakin, joyen sitä ei enää nostettu. Ero Merifeen pysyi aika samana viimeiselle kryssiosuudelle asti, jossa ilmeisesti teimme pari turhaa vendaa ja Fe pääsi tosi lähelle. Maalisuoran sivutuulella kasvatimme eroa taas lisää ja saavutimme maaliviivan ensimmäisenä. Hienosti alkoi tämä kausi.

Satamassa huomasin, että olin jättänyt Wc:n vesisäiliön korkin kiinnittämättä ja pilssissä sen vuoksi olevan vettä. Irroittelin salongin pöydän, että pääsisin kuivaamaan pilssin kunnolla. Jätin turkkilevyt laittamatta paikalleen, että paikat saisivat rauhassa kuivua. Onpa hyvä syy mennä taas puuhastelemaan esim. helatorstaina 😀

Iltapurjehdus Yh-viikonloppuna

Oltiin Maijun ja Eeron kanssa päätetty jo viikolla, että pieni iltapurjehdus heitetään perjantaina, sillä muutoin viikonloppuna olisi ohjelmaa.

Tuulta n. 6-7 m/s, ja kovin puuskaista. Päätin pistää fokan keulille, ettei kukaan säikähtäisi kallistuksia puuskaisessa kelissä. Kierrettiin Maijun ja Eeron kanssa Miessaari varsin nopeassa ajassa. Maiju osaa hoitaa jo kaikki kansihommat itsenäisesti. Itselle jää vain ajaminen ja päätökset. Ilma oli tosi lämmin vihdoin +24 C, mikä tuntui uskomattomalta, sillä pari viikkoa sitten seilasin samoilla vesillä lumisateessa.

Kierrettiin Miessaari ja moikkailtiin Nokkalan Majakan terassiväkeä. Purjeet laskettiin näytöstyyliin ihan Majakan kupeessa. Konekin piti vedet sisällä.

Matkalla läytiin moikkaamassa Merifen likkoja, jotka vamistautuivat veneensä laskemiseen. Tiesivät kertoa, että kisaaminen alkaisi ensi tiistaina. Silloin olisi Latokasken koulun johtokunnan kokous, mutta ihmetellään....

Korjaushommia ja iltapurjehdus

Kävimme koko perheen voimin Vasikkasaaressa äitienpäivä-piknikillä viikonloppuna, jolloin totesin koneen vuotavan melkoisesti jäähdytysvettä allensa. Kävin heti maanantaina tutkimassa tilannetta lisää, löytämättä vikaa. Kävi mielessä, että olinko tehnyt jonkun virheen glykoleiden ajamisessa koneeseen syksyllä ja olisiko koneessa joku paikka esim. haljennut. Tiistaina soittelin Suomen Venehuolto Oy:lle ja kerroin ongelmastani. Olivat sitä mieltä, että kyse on todennäköisesti termostaatin ja pakosarjan jäähdysvesiputken tiivisteissä. Osia olisi hyllyssä, joten lupasin tulla työpäivän aikana hakemaan. Asennushommiin pääsisin illalla, kunhan lapset saataisiin jalkapalloa harrastamaan.

Kävin töiden jälkeen kotona vaihtamassa kamat ja suuntasin rantaan. Irroittelin termostaatin ja pakosarjaan vievän putken ja totesin nykyisten tiivisteiden olevan rutussa. Toivoin todella, että vika olisi löytynyt. Kasailin koneen takaisin nippuun ja starttasin. Mistään ei tihkunut enää vettä, joten ongelma ilmeisesti ratkaistu.

Valmistelin veneen iltapurjehdukseen ja suuntasin merelle. Ensimmäistä kertaa yksinpurjehtiessani käytin upeaa I-genoaa keulalla. Kryssin leppoisassa tuulessa Suomenojalta ulos. Vendat menivät tosi hienosti yksinäänkin toimiessa. Toistakymmentä vendaa tuli tehtyä ja pääsin ajoittain jopa 6 solmun vauhteihin. Juuri kun pääsin väljemmille vesille, tuuli loppui kokonaan. Käännyin takaisin ja ajelin takaisin kotisatamaan koneella. Autopilotin ohjaillessa sain kaikki valmistelut rantautumista varten jo vauhdissa valmiiksi. Rantautuminen meni ensimmäisellä kerralla puihin, kun missasin poijuhaalla poijun. 2 metriä pakkia ja uusi yritys, nyt meni nappiin ja naapuriveneen kippari otti ystävällisesti laiturilla vastaan. Tämä on kyllä erinomainen veneen kokoluokka, jossa askareissa pärjää helposti yksinkin.

Rannassa tarkistin vielä vesivuodon koneesta ja totesin kaiken olevan aivan kuivaa. Yes, taas selvittiin ilman ammattiapua ! Kyllä onnistuminen on mukavaa. Kaupan kautta kotiin katsomaan lätkämatsia.

Esikoisen 17v. synttäreitä paossa

Esikoiseni Maiju tähttää tänään 17v. ja oli kutsunut kotimme täyteen kavereita. Vanhukset ja sisarukset oli käsketty pois kotoa.

Miisan jengillä oli peli Järvenpäässä ja loppuperhe suuntasikin sinne kannustusmatkalle. Itselläni on huomenna Eeron jalkapalloturnaus Hangossa, mikä olisi minulle riittävä annos jalkapalloa tälle viikonlopulle. Niinpä suuntasin itsekseni merelle.

Aikaa olisi n 4 tuntia, ennen pimeän tuloa. Päätin suunnata uuden venekerhoni (toisen) saaripaikkaan Sakkeliin.

Tuulta oli n. 5 m/s, joten Vahtis eteni varsin mukavasti. Keskityin tällä reissulla taas kokemusten keräämiseen autopilotista. Hänen kanssaan alan tulla jo aika mukavasti jo juttuun.

Kryssimme ulkokautta Kytön liepeille, minkä jälkeen pääsimme kurvaamaan kohti Pentalaa. Laskin purjeet Pentalan saaren eteläkärjen salmessa ja otin n. 5 minuutin konemarssin Sakkelin laituriin. Ketään muita ei ollut paikalla, joten rantauyumisesta täytyi selvitä itse. Tuuli painoi ikävästi venettä sivusta, joten kerran missasin laiturille astumisen. Toisella kerralla onnistuin. Kävin tekemässä lyhyen tutustumiskierroksen rannassa ja lähdin kohti kotisatamaa.

Mukavan takatuulen puskemana pääsin etenemään kohti Suomenojaa. Tällä kertaa valitsin ns. puutarhaväylän. Nyt pärjäsi autopilottikin jo paremmin.

Kiva reissu ja taas pari toistoa yksin rantautumisista ja lähdöistä.

 

Kauden ensimmäinen purjehdus omalla veneellä

Vene oli ollut laskettuna jo viikko sitten, eikä vielä ole ollut aikaa käydä yhtään purjehtimassa. Tulevia tiistai-kisoja ajatellen ajattelin, että tiistaisin mennään. En sen kummemmin lähtenyt kyselemään reissuun seuraa, vaan päätin mennä itsekseni. Sekin on nimittäin erittäin mukavaa. Saa olla totaalisen rauhassa ja keskittyä tekemiseensä. Maksimoin nautinnon vielä pistämällä keulille itseskuuttavan fokan.

Tuulta ei päivälle paljoa ollu tarjolla, mutta sen verran kuitenkin että purjehtimaan pystyisi. Satamasta lähtö meni mukavasti ja ajelin koneella sataman edustalle, missä sitten jo nostinkin purjeet. Taivaanrannasta osa oli pikimusta osa näytti aurinkoiselta. Melko nopeasti purjeiden nostamisen jälkeen alkoikin mieletön lumipyry, eikä näkyvyyttä juuri ollut. Naureskeli itsekseni, että on tämä hauskaa hommaa tässäkin kelissä.

Tuulen suunta vaihteli tosi paljon, kunnes hiljalleen asettui perus-lounaasta tulevaksi. Kryssien lähdin matkaan ja päätin iltapurjehdusreittini olevan jo perinteeksi muodostunut Miessaareen kiertäminen.

Ajoittain vauhtia oli jopa 6 solmua ! Yksi ilman mastoa ajellut purjevene oli liikkeellä, sekä Pelastuslaitoksen isompi alus, joka keikutti melkoisesti menoani Miessaaren takana. Optarijunnut sentään olivat uskaltautuneet merelle.

Laskin purjeet Vasikkasaaren salmen edessä ja ajelin koneella autopilotin avustamana kohti kotisatamaa. Koneella sekin on ihan käyttökelpoinen vehje, purjeilla mentäessä melko onneton pinnamies.

Sain autopilotin ohjatessa kuitenkin taas hoidettua purjeet pois kannelta ja pistettyä fendarit paikalleen. On se ihan kiva kaveri.

Vene veteen

Olin edellispäivänä käynyt vielä varmistelemassa, että kaikki oli laskua varten kunnossa. Samalla olin päättänyt tutkia aurinkopaneliin liittyvän ongelman. Se ei nimittäin koko viime kaudellakaan ladannut hetkeäkään. Virtaa piisasi silti mukavasti. Irroittelin lataussäätimeen tulevat johdot ja totesin, että johtoa on kuorittu niin vähän ettei se saanut kosketusta. Purin johdon kuorta hieman enemmän ja kiinnitin takaisin. Heti lähti lataamaan.

Laskupäivälle sattui aivan mieletön ilma. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpöäkin oli n. 15 astetta.

Petteri ja Janne olivat luvanneet tulla jeesaamaan laskemisessa ja saapuipa paikalle myös vaimoni. Itse olin rannassa jo tuntia ennen sovittua laskuajankohtaa, joten ehdin mukavasti valmistelemaan keulaköydet ja fendarit valmiiksi. 

Mastoni oli ollut talven ajan peitetyssä mastotelineessä, josta kannoimme sen Petterin kanssa laskupaikalle jo valmiiksi n. 15 min. ennen sovittua laskuajankohtaa. 

Karttunen saapui paikalle lähes sovittuna ajankohtana ja koko laskuhässäkkä meni erittäin mukavasti. Kone hörähti tosi nopeasti käyntiin ja pääsimme ajamaan veneen omalle paikalleen G-laituriin. 

Ilma oli niin upea, että päätin jäädä veneelle touhuamaan jäljellä olevia hommia. Sainkin kiristettyä vanttiruuvit, ison purjeen paikalleen, kaidepehmusteet paikoilleen ja jotain muutakin pientä. 

Huomenna vielä vanttiruuvien sokkien teippaus ! Sen jälkeen vene on valmis ensimmäiseen varsinaiseen purjehdukseensa.

On tätä odotettukin !!

Olipa muuten mahtava kiinnitellä maston köydet oikeisinn köysilukkoihin ja oikeaan järjestykseen, koska olin syksyllä napannut niistä kuvat. Tässä kuvat tulevia vuosia varten: