Tiistaikisat 27.8

Vaikka olen moneen kertaan vannonut, että en enää lähde noihin tyynten tai olemattomien tuulien kisoihin, huomasin taas kyttäileväni tuulilukemia ja valmistautuvani kisaan. Mukaan kisaan lupautuivat Janne ja Petrus. Tuulta oli luvattu tasaisesti 3 m/s iltaan asti. Tällä kertaa idän puolelta.

Itätuuli tietäisi kryssiä menomatkalla ja avotuulia kotiinpaluussa. Spinnuttelua olisi siis luvassa paljon. Lähtöalueelle siirtyessämme kone piti taas hieman onttoa ääntä, eikä jäähdytysvettä tullut mielestäni normaalisti. Päätin selvitellä asian myöhemmin, koska vesi kuitenkin vähän virtasi, eikä kone lämmennyt liikaa.

Startti meni mukavasti I Genoalla kryssien ja saimme mukavasti edellemme lähtenyttä Manuelle kiinni, mutta samaan aikaan peräämme lähteneet Linjet, 2 Siestaa ja Aida lähenivät uhkaavasti. Uloimmalle vihreälle viitalle päästyämme olimme kisassa kolmantena ja oli aika nostaa spinnu takasuoraa varten. Tuuli hiipui ja kävi lisäksi aivan suoraan takaa. Spinnuttelu vaati leikkailua, jos vauhtia yhtään haluttiin saavuttaa. Ensimmäisen jiipin kohdalla huomasimme, että nyt se spinnupuomin mastohela oli sitten hajonnut lopullisesti, eikä enää ollut käyttökunnossa. Spinnu oli laskettava ja vauhti loppui siihen. Nyt tuli jo toinen Siestoista sekä Finngulfkin ohi.

Kun kävimme taaimmaisella merkillä kääntymässä ja lähdimme taas kryssimään, saatiin Siesta ohitettua takaisin ja eroakin tuli ihan mukavasti. Ryhdyin tässä vaiheessa miettimään, josko maston helaan saisi tehtyä jonkunlaisen purkkavirityksen, että kotimatka päästäisiin vielä spinnulla. Sainkin väkisin vääntämällä helan sen verran kuntoon, että siinä puomi toisella halssilla pysyisi. Kotimatkalla saatiin ihan hyvä kisa aikaan spinnuttelevan Siestan kanssa, mutta kyllä se isomman purjepinta-alansa vuoksi karkasi sitten lopussa. Taakse jäi spinnuton Siesta, sekä Manuelle. Maaliin tullessamme oli jo kohtalaisen hämärää.

Seuraavana päivänä soitin Vene Bemerille ja kerroin mastohelan haasteesta. Sovimme että käyn poraamassa popniitit irti ja tuon helan hänelle, niin sovitaan miten edetään. Kävinkin jo maanantain ruokatunnilla irroittamassa helan ja toimitin sen Lauttasaareen. Todettiin, että sitä on turha lähteä korjaamaan, vaan on viisaampaa laittaa mastolle kokonaan uusi hela, mikä Veikolta sattumalta löytyi pajalta. Kysyessäni kiinnitysohjeita tarjoutui Veksi asentamaan uuden helan mastoon käydessään Suomenojalla. Sanoisin, että aika jees palvelu.

Keskiviikkona kävin vielä illalla katsomassa moottorin impellerin kunnon, joka oli moitteeton. Huomasin, että vetolaitteelta tuleva jäähdytysveden letku oli jäänyt puristuksiin ja mutkalla. Sen kun suoristi, alkoi jäähdytysvesikin virtaamaan taas normaalisti. Kaikki kunnossa siis.