Sivut

perjantai 20. toukokuuta 2016

Veneen lasku ja siirtopurjehdus kotisatamaan

s/y Vahtikselle oli varattu laskuaika perjantaille klo 13 Iso-Saravastössä. Veneen aikaisempi omistaja oli paikalla hyvissä ajoin, samoin kun minä. Hetken odotettuamme soitimme veneen laskijalle ja kuulimme hänen olevan aikataulusta reilusti myöhässä. Päätimme mennä satamassa sijaitsevaan kahvilaan munkki-kahveille.

Parin tunnin odottelun jälkeen laskun aika koitti ja kaikki meni mukavasti. Mastokin saatiin melko nopeasti pystyyn. Ennen siirtopurjehduksen alkua kävin vielä hommaamassa Marnelasta uuden sammuttimen siltä varalta, että meidät matkalla tarkistettaisiin. Sain jopa tingittyä sammuttimen hinnasta, koska ilmoitin myyjälle että hinnan on oltava 25€ tai ajan Motonettiin 😃. Suostui.



Satamassa rikasimme maston ja asensimme ison purjeen puomille, jonka jälkeen Vahtiksen kotimatka voisi alkaa. Ajelimme koneella Hevossalmen sillalle, missä saimme odotella nostosillan aukeamista n. 20 min. Samalla pääsi harjoittelemaan koneen käyttöä. Todella mukava, että kone on hiljainen ja että siinä on riittävästi potkua.

Sillan läpi päästyämme nostimme purjeet ja suuntasimme kryssien kohti Suomenojaa. Ison purjeen noston jälkeen huomasimme, että yksi ratsastajista oli väärin päin, alaliikin sakkeli oli myös väärin päin ja että purjeen latat olivat hötäkässä unohtuneet paikaltaan kokonaan.

Keli oli mitä mainioin ja tuultakin sopivasti, mutta keppien määrä Helsingin edustalla oli kyllä pitkän tauon ja karttaplotterin käytön ensikokemuksen takia  melko jännittävää. Kryssimme Käärmesaarelle asti, jonka jälkeen laskimme purjeet ja ajelimme koneella satamaan. Muistin veneen laituripaikan numeron väärin, joten laituripaikkaakin piti ennen lopullista kiinnittymiatä vaihtaa. Todella positiiviset fiilikset veneestä tässä vaiheessa. Huomenna siivoamaan venettä ja mahdollisesti pienelle ilta-ajelulle.

Kun lähdimme hakemaan autoja Iso Sarvastöstä muistin, että kaupakirjat jäivät allekirjoittamatta ja loppumaksukin suorittamatta. Myös sopimuspaperit olivat jääneet veneeseen. Sovimme minun hakevan vielä paperit veneeltä ja näkevämme Niittykummun McDonaldsissa. Nimet alle, varmenne mulle, maksu tilille ja ateriat luukulta. Puolen yön aikaan kaikki oli valmista ja päästiin kotiin nukkumaan. Pitkä päivä.





2 kommenttia:

  1. Onnea uudelle veneelle ja ennen kaikkea päätökselle palata veneilyn pariin! Ihanaa ja turvallista veneulykautta teidän venekunnalle. Meidän venekunta veneilee 25 jalkasella moottoriveneellä. Meidän meriseikkailuja voi lukea blogista Haaveena hyvä kuva =).

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Nyt kun lapsista nuorimmainenkin on jo 7 vuotta on lajin parissa jatkaminen jo huomattavasti helpompaa. Mukavaa veneilykesää myös teille !

    VastaaPoista